• Jari Porttila

Analyysi: Antaa urheilijoiden tehdä päätökset


Nyt 97-vuotias Siiri Rantanen on vanhin elossa oleva suomalainen olympiavoittaja.


Pekingin olympialaisten normaalit viestit ovat takana naisissa ja miehissä Suomalaisittain ne menivät alle odotusten, tosin rimakin oli asetettu todella korkealle.


Viesteissä maan pitää saada kasaan joukkue, jossa on neljä kovaa hiihtäjää. Ei riitä, että joukossa on maailman paras tai kaksikin perinteisen hiihtäjä, jos muut eivät lukeudu huippuihin.


Ehkä juuri tästä syystä Suomi ei sittenkään ole juhlinut olympiaviesteissä.


Naisten viimeisin kulta on vuodelta 1956, miesten 1976. Käytännössä siis iäisyys sitten.

Ei Suomi tuolloinkaan ollut kummankaan viestin suosikki, mutta se rakensi voiton järkevällä, joukkueen urheilijoista lähteneellä taktiikalla.


Naisten kultaan 1956 ei uskonut edes valmennusjohto, niinpä se suostui joukkueen vaatimukseen hiihtojärjestyksestä ja Siiri Rantanen sai hiihtää haluamansa ankkuriosuuden. Siiri ottikin karussa olleen Neuvostoliiton kiinni ja toi Suomen maaliin ensimmäisenä.


Päävalmentajan ei siis annettu sotkea pakkaa, vaan naiset päättivät keskenään kuinka hiihdetään ja millä taktiikalla.


Sama kuvio toistui vuoden 1976 kultajoukkueen kanssa. Keskustelin kaikkien kultamitalistien kanssa ja kaikki sanoivat kuin yhteen ääneen, että valmentajien oli turha tulla kertomaan heille, mitä tehdään. Miesten joukkue päätti edellisenä iltana hiihtojärjestyksen ja kisataktiikan.


Pekingistä tulleet tiedot kertovat, että urheilijoilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa hiihtojärjestykseen ja jopa taktiikka olisi määrätty valmennusjohdon taholta. Toivottavasti nämä tiedot ovat vääriä.


Meillä on Pekingissä erittäin kokeneet hiihtäjät, niin naisissa kuin miehissä. Ihmettelen suuresti, jos heitä ei ole kuunneltu joukkueen roolituksessa ja taktiikassa. Valmennusjohto on kuitenkin urheilijoihin verrattuna kokematonta, joten varsin todennäköisesti urheilijoilla on myös parempi käsitys joukkueista ja taktiikasta kuin valmentajilla.


Naisten viestissä roolitus meni vihkoon, miesten viestissä pakasta ei löytynyt Iivoa lukuun ottamatta tarpeeksi hyviä hiihtäjiä. Noin pelkistetysti sanottuna.


Seuraavaksi ovat vuorossa parisprintit. Naisissa sen hiihtävät Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski. Nyt valmennusjohdon pitää antaa kaksikon päättää itsenäisesti hiihtojärjestys, se kuuluu vain ja ainoastaan heille. Lopullinen taktiikkaa muodostuu kisan aikana, valmentajia tarvitaan vain radan varrelle huutamaan tietoja kisan edistymisestä.


Miesten parisprinttissä Iivo Niskanen saa valita itse parinsa. Vaihtoehtoja lienee kaksi, Perttu Hyvärinen tai Joni Mäki. Hyvärisen sammuminen viestissä oli niin täydellinen, että Mäellä lienee eniten paukkuja roikkua muiden mukana. Iivo kyllä hoitaa kotiin sen, mikä on hoidettavissa.


Iivon sana painaa myös siinä, missä järjestyksessä miehet hiihtävät. Tässäkään asiassa valmentajilla ei pitäisi olla sananvaltaa, kunhan kuuntelevat mitä hiihtokuningas päättää.


Niin se on mennyt silloin kun viesteistä on kahmittu menestystä ja niin sen pitää mennä myös nyt. Urheilijat tekevät päätökset ja valmentajat auttavat heitä toteuttamaan ne.



Jari Porttila


150 views0 comments

Recent Posts

See All