Analyysi: Kolmen mitalin päivä

En olisi uskonut kirjoittavani tällaisesta mahdollisuudesta 2020-luvulla. Siis täysin realistisesta mahdollisuudesta kolmeen olympiamitaliin samana päivänä.

Mutta totta se on. Keskiviikkona Suomella on kaikkien aikojen mahdollisuus ottaa samana päivänä kolme olympiamitalia, eikä olisi edes mikään mahdottomuus, että kaksi niistä olisi kultaisia.

Myönnetään, että tässä kohtaa lähtee vähän laukalle, mutta ajatellaanpa mahdollisuuksia optimistisesti.

Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski ovat kaksi sprinttiviesti kovakuntoisinta hiihtäjää. Heillä jos kenellä on mahdollisuudet ottaa parisprintin kultaa, etenkin kun hiihdetään korkealla ja erittäin vaativissa maastoissa. Vaikka kyse on sprintistä, niin tuossa kisassa sprintterit eivät ole niskanpäällä.

Palataan sitten analyyttiseen arviointiin. Mistä löytyvät Suomen naisten kovimmat haastajat?

Ruotsi lienee kovin kaski kannossa, kun puhutaan kultataistelusta. Maja Dahlqvist ja Jonna Sundling ovat kovia sprinttereitä, joten taktiikka heitä vastaan on yhtä selkeä kuin Lasse Virenin taktiikka Montrealissa 1976. Tasaisesti kiihtyvä vauhti tappaa sprintterien kirin.

Kolmas kova on Venäjä, Stupak-Neprjaeva ovat parhaimmillaan kovia etenkin fyysisesti. Kaksikko tunkee väkisin ahtaisiin rakoihin, joten heidän kanssaan on syytä olla koko ajan tarkkana.

Norja nosti kädet pystyyn jo ennen kisaa, normaaliviestissä epäonnistunut Therese Johaug ei ole edes mukana joukkueessa.

Suomen naisten kaksikko tietää parhaiten itse, millaisella taktiikalla ruotsalaiset kaatuvat. Heille on turha edes valmennusjohdon tuputtaa omia mielipiteitä, pitää vain kuunnella naisia ja auttaa heitä toteuttamaan sitä taktiikkaa, jonka he ovat päättäneet.

Hyvä siitä tulee, mitali nyt ainakin.

Iivo Niskanen ja Joni Mäki olivat selkeä valinta miesten kaksikoksi. Iivon tehtävä on selvä, hän on maailman paras perinteisen hiihtäjä ja pystyy repimään reilun kolmen minuutinkin matkalla Mäelle tarvittavan etumatkan ankkuriosuudelle.

Miesten kohdalla taktiikka n siis yksinkertainen. Iivo hiihtää karkuun, kahdella ensimmäisellä osuudella Mäki voi ottaa hiukan rennommin ja ankkuriosuudella sitten kaikki peliin.

Suomen kovimmat haastajat? Norja tietenkin, sillä Kläbo on ankkurina aina vaarallinen. Ranska voi olla kisan musta hevonen, Lapalus-Jouve kaksikko on vaarallinen. On myös muistettava Venäjän kaksikko Bolshunov-Terebtev ja Italian DeFabiani-Pellegrino.

Miesten kulta on siis suuremman työn takana ja pahimmillaan kisassa voidaan jäädä jopa mitalien ulkopuolelle. Uskotaan kuitenkin siihen, että kun Joni Mäki pääsi pitkässä viestissä normaalia helpommalla, paukkuja säästyi sprinttiviestiin.

Naisten jääkiekossa Suomen pitäisi voittaa pronssiottelussa Sveitsi. Suomi toki hävisi alkusarjan ottelunsa alppimaata vastaan, mutta sen jälkeen joukkue on päässyt keskittymään itse peliin uuden päävalmentajan johdolla ja palaset alkavat loksahdella kohdilleen.

Naisten jääkiekko on ollut olympialaisten ohjelmassa Naganon kisoista 1998 lähtien. Takana on siis kuudet kisat ja Suomi on ollut kolme kertaa pronssilla. Sveitsillä on yksi pronssi Sotshista. Niissä kisoissa Suomi hävisi yllättäen puolivälierissä Ruotsille, joka hävisi sitten pronssiottelussa Sveitsille.

Kolme mitalia keskiviikkona on siis enemmän kuin realismia. Kolme mitalia ei vaadi edes täydellistä onnistumista, siihen riittää, kun urheillaan omalla tasolla. Se on valtavan hyvä lähtökohta helmikuun 16: päivälle.

Jari Porttila