Analyysi: Miksi Joni Mäki hyytyi?

Hiihdon SM-kisojen avauspäivän parisprinttiin kohdistui normaalia suurempi mielenkiinto, vaikka Ristomatti Hakola ei vielä hiihtänytkään. Viivalla oli kuitenkin Joni Mäki, joka palasi ladulle viiden viikon tauolta.

Tuolle tauolle hän jäi joulukuun alussa, kun meno ladulla ei ollut odotusten mukaista. Mäen paluuta jännitettiin myös maajoukkueen valmennusjohdossa, sillä Mäki on tärkeä osa Suomen viestijoukkueita Pekingin olympialaisissa.

Parisprintissä joukkueen hiihtäjät kävivät ladulla kolme kertaa. Toisella osuudellaan Mäki otti viimeisessä ylämäessä helpon näköisen irtioton ja maajoukkuevalmentajat varmasti myhäilivät.

Ankkuriosuudella Mäki tuli samaan nousuun kolmantena, nosti itsensä nopeasti toiseksi, mutta sitten vauhti toppasi. Imatran Urheilijoiden Miro Karppanen ei suostunut päästämään Mäkeä ohitseen, ei mäessä, eikä loppusuoralla.

Siinä kun Mäki kukisti viime kaudella hurjalla loppukirillään mm. Alexander Bolshunovin, niin nyt hän jäi Miro Karppasen pihteihin. Ei tullut irtiottoa, ei edes kunnon haastoa.

Kaikki kunnia B-maajoukkueen Miro Karppaselle, mutta kyllähän Mäen vaisu esitys nostaa esiin monta kysymystä, päällimmäisenä se, miksi Mäki hyytyi?

Pitääkö meidän olla huolissamme ja pitääkö valmennusjohdon ruveta rakentamaan Pekingin viestijoukkuetta uusiksi?

Yritetään ensin pohtia, miksi Mäki hyytyi.

Hän on harjoitellut käytännössä viisi viikkoa, ilman kilpailuja, keskellä kiivainta kilpailukautta. Harjoittelua ovat häirinneet sairastumiset, eli tehoharjoittelunkin kanssa on ollut vähän niin ja näin. Kilpailutilanteessa tämä voi näkyä juuri niin kuin nähtiin Imatran loppusuoralla. Lihaksisto ei siis toiminut vielä niin kuin pitäisi.

Tämän suhteen olemme viisaampia sunnuntaina, kun hiihdetään vapaan sprintin SM-mitaleista. Jos käy, kuten aika usein, että yksi kova veto ”ärsyttää” sopivasti elimistöä, joka on sen jälkeen valmiina kovaan puristukseen, ei ole syytä huoleen.

Mutta jos Mäen vaikeudet jatkuvat sunnuntaina, niin sitten on syytä ryhtyä miettimään myös Pekingin viestijoukkuetta.

Vielä ei paniikkinappulaa kannata eikä tarvitse painaa. Nyt maltti on valttia.

Ja toisaalta, Miro Karppasen esitys todisti kaikille, että B-maajoukkueesta on nousemassa kovia kavereita haastamaan maajoukkuemiehiä.

Jari Porttila