• Jari Porttila

Analyysi: Naisleijonilta tuhottiin neljän vuoden unelma


Suomen naisleijonien kasvojenpesu ei onnistunut. Paluu maanpinnalle oli Sveitsiä vastaan karu, alppimaan naiset maalasivat kliinisesti jokaisesta paikasta, Suomen tähdet eivät saaneet osumia edes avopaikoista.


Traagista tilanteessa on se, että naisleijonien neljän vuoden unelma tuhottiin muutaman kuukauden aikana- ajanjaksolla jossa entinen päävalmentaja päätti pelata itselleen, ei joukkueelleen.


Nyt joukkueen profiilipelaajien on astuttava esiin, turhautuneisuuden sijaan heidän on näytettävä koko joukkueelle ja vastustajille, että he uskovat joukkueeseen viimeiseen saakka.

Joukkueessa on potentiaalia paljon parempaan, nyt focus on vain saatava omaan ja joukkueen pelaamiseen. Ei mihinkään muuhun.


Pelaajien takana vaihtoaitiossa on yksi pelaajasuuruus, joka osaa varmasti sytyttää joukkueen. Kari Eloranta oli voittamassa Leijonien ensimmäistä olympiamitalia Calgaryssä 1988. Hänellä on takana myös loistava NHL-ura ja hän on yksi Suomi-kiekon ikoneista.


Hän osaa varmasti kertoa omalla esimerkillään joukkueelle, kuinka voidaan nousta välillä toivottomastakin tilanteesta. Kolme avaustappiota ei vielä syökse naisleijonia mahdottomaan tilanteeseen, mutta ei se toki helpota mitalitavoitetta.


Suomella on vielä mahdollista nousta A-lohkon kolmoseksi. Se vaatii 7-0 voiton Venäjästä. Onko se todennäköistä? Ei varmasti, mutta toki se on mahdollista. Jos Suomi ei voita Venäjää seitsemällä maalilla, jää Suomi lohkossaan viidenneksi ja kohtaa puolivälierissä neljänneksi tulevan Sveitsin uudestaan.


Eli ei se unelma mitalista ole vielä karannut, mutta pelillisesti sen voittaminen vaatii sen kuuluisan apinan ravistamista pois harteilta. Ehkä kaikkien ketjujen pitäisi nyt pelkistää peliään, tehdä niitä kuuluisia ”räkämaaleja”, eikä hakea tyylipisteitä.


Maalipaikoista ei Sveitsiä vastaan ollut pulaa. Jos kiekko olisi pistetty sisään edes kaikista puolivarmoista paikoista, olisi Suomi voittanut pelin 5-6 maalilla. Nyt se hävisi ottelun 3-2.

Mutta kun vastustajan maalivahdista tehdään joukkueensa paras pelaaja, niin se sytyttää vastustajan.


Nyt kokeneiden pelaajien on astuttava joukkueen eteen ja otettava joukkue harteilleen.

Ensimmäiseksi joukkue voisi katsella videolta yhdistelmähiihdon palkintojenjaon. Kun koko joukkue näkee, millainen hetki se on kun saa olympialaisten pronssimitalin, sytyttää se varmasti kaikki antamaan sinne ”askiin” viimeisetkin voimanrippeet.


Unelma elää yhä.


Jari Porttila



231 views0 comments

Recent Posts

See All