Analyysi: Räty ihmettelee saksalaisten toimia

Johannes Vetteriltä ryöstettiin kulta Tokion keihäsfinaalissa. Maailman ylivoimaisesti paras keihäsmies joutui heittämään suuren loukkaantumisriskin aiheuttaneella heittopaikalla, joka oli rakennettu väärin.

Tokion olympiastadionille on laskettu uusi mondo-alusta kesän aikana, niin uusi ettei sitä oltu ehditty testaamaan. Mondon tehtailta vakuutettiin, että he ovat kehittäneet täysin uuden alusta, joka suorastaan vie juoksua eteenpäin ja takaa näin kovia tuloksia.

Niitä syntyikin juoksumatkoilla ja hypyissä, juuri niin kuin oli luvattu.

Mutta keihäspaikalla alusta oli ”susi” karsinnoista alkaen. Heittäjät ilmoittivat heti, Vetter etunenässä, että alusta on suorastaan vaarallinen.

Finaalissa se sitten nähtiin. Tuomarison tekninen delegaatti tajusi tilanteen vakavuuden juuri ennen finaalin alkua. Se yritti ensiapuna määrätä heittopaikalle vedettäväksi pressun, jonka päälle levitettiin jäitä. Alustaa haluttiin kylmentää ja toivottiin, ettei se murenisi yhtä helposti heittäjien alla.

Toive oli turhaa. Vetter oli loukkaantua pahasti toisessa heitossaan, kun tukijalka luisti alta täydessä iskutuksessa ainakin 10 senttiä. Kaiken huipuksi Vetter putosi kolmelta viimeiseltä kierrokselta.

Syy oli surkean heittopaikan. Stadionille oli vedetty 13,5 millin kerros uutta mondoa, siis koko kentälle. Järjestäjät eivät tajunneet kysyä esimerkiksi Suomesta ja vaikka Kuortaneelta kuinka alusta on vedettävä heittopaikoille.

Suomen urheiluliiton Mika Muukka kertoi maximusportille, että Suomessa heittopaikoille vedetään 20 millin mondo kahdessa eri kerroksessa. Alin vedetään poikittain ja ylin juoksun suuntaisesti. Heittäjillä on piikkareissa 12 millin piikit, joten jo puhdas maalaisjärkikin sanoo, että 13,5 millin pinta ei kestä kovien heittäjien alla.

Eikä kestänyt. Vetterille se maksoi kultamitalin, seuraavan kerran hän voi yrittää sitä kolmen vuoden päästä. Ei tunnu kovin reilulta.

Voidaan tietenkin myös kysyä, miksi Saksan valmennusjohto ei tehnyt mitään karsinnan jälkeen. Alustaa ei voinut vaihtaa, joten siihen olisi pitänyt sopeutua. Seppo Räty kertoi Podcastissani, jonka voit kuunnella täältä https://open.spotify.com/episode/0qgN3gZhk2ZrjdJLVBxnLL, että myös saksalaiset kantavat osavastuun katastrofista.

”Miksi Vetterin piikkarin piikkejä ei muutettu? Miksi ei heitetty varman päälle, vähemmän tukea käyttäen tai miksi vauhtia ei otettu heittopaikan reunasta? Tehtiin vain kaikki niin kuin karsinnassa, vaikka tiedettiin ettei alusta pidä jalan alla”, Räty pohti Maximusportin erikoishaastattelussa.

”Ei katastrofista voi syyttää pelkästään järjestäjiä. Kyllä saksalaiset saavat ottaa finaalin katastrofista paljon omaan piikkiinsä”, Seppo painotti.

Lassi Etelätalo oli kisan kahdeksas. Kaksi ja puoli metriä pitemmällä heitolla hän olisi palannut kotiin olympiamitalistina. Pienestä se oli kiinni ja kolmannessa heitossa olivat kaikki ainekset tuohon mahtiheittoon, keihään asentoa lukuunottamatta.

Suomen golf-naiset pelasivat myös neljännen kierroksen olympialaisissa tasollaan. Matilda Castren oli 18:sta ja Sanna Nuutinen sijalla 20. Loistava saavutus joka vie lajia varmasti eteenpäin myös Suomen viheriöillä.

Tuomas Sammelvuon oli tyytyminen olympiafinaalissa hopeaan. Venäjän olympiakomitean joukkue nousi 2-0 tappiotilanteesta 2-2 tilanteeseen, mutta hävisi lopulta viidennen erän. Sammelvuo on tuonut täysin uuden toimintamallin Venäläiseen valmennukseen, saa nähdä annetaanko hänelle mahdollisuus viedä projektinsa maaliin saakka Pariisin olympialaisissa.

Jari Porttila