top of page
  • Writer's pictureJari Porttila

Day 6: Kyyneleet silmissä Budapestissa


Silja Kosonen oli aluksi pettynyt suoritukseensa. Kuva Jari Porttila


Silja Kosonen saapui median eteen huikean moukarifinaalin jälkeen kyyneleet silmissä. Häntä harmitti viides sija MM-kisojen moukarifinaalissa.


-Parempaakin olisi ollut tarjolla, mutta ei vain pystynyt.


Silmät täyttyvät sen jälkeen kyynelistä. Kunnes kerron hänelle, että Suomesta on tullut viestejä, jossa hänen esitystään kehutaan hienoksi.


-Ai kehutaanko. No olihan viides sija parempi kuin mihin etukäteen uskoimme, hän huokaa ja silmät kirkastuvat. Kasvoille nousee jopa hymy.


Silja Kosonen on vasta 20-vuotias urheilija. Kesällä hän voitti nuorten EM-kisoissa Espoossa kultaa, kaikkiaan hän on heittänyt tänä vuonna 17 kisaa, jos mukaan lasketaan karsinnat, niissä hän on ollut 13 kertaa kolmen parhaan joukossa.


Kyseessä on siis superlahjakkuus, joka on murtautunut ällistyttävän nuorena lajinsa huipulle. Yleensä sinne noustaan vasta lähempänä 30 ikävuotta.


-Nuorihan minä vielä olen, voin kilpailla vielä 15 vuotta, hän myöntää.


Kososella voi siis olla edessä vielä seitsemät MM-kisat ja neljät olympialaiset. Niistä jokaisessa hän taistelee realistisesti mitaleista, joten oikeasti, pyyhi kyyneleet.


Kososen asenne on kuitenkin sitä, mistä kirjoitin jo eilen. Nykypolven urheilijat eivät lähde kisoihin tekemään vain parastaan, vaan he ovat asettaneet itselleen kovat menestystavoitteet. Kisoihin ei lähdetä kumartelemaan kuvia, vaan hakemaan menestystä.


Wilma Murto, Silja Kosonen, Viivi Lehikoinen ja Oliver Helander ovat tämän airueen kärjessä. Heillä kaikilla on edessä loistava tulevaisuus, vuosien menestysputki, josta myös suomalaiset penkkiurheilijat pääsevät nauttimaan.


Nyt on pakko ottaa myös kantaa Suomessa vellovaan keskusteluun siitä, voidaanko kulta jakaa urheilijoiden kesken, niin kuin seiväshypyssä tehtiin.


Tietenkin voidaan, mutta sääntöjä tulee muuttaa niin, etteivät urheilijat päätä siitä, vaan että se perustuu puhtaasti ja vain sääntöihin.


Kun kilpailu päättyy kahden, kolmen tai neljänkin hyppääjän osalta kolmeen pudotukseen ratkaisukorkeudesta katsotaan heidän pöytäkirjauksiaan. Jos ne ovat identtiset, jaetaan kulta niiden kesken joilla on vähiten pudotuksia. Jos pudotusten määrä on sama kaikissa korkeuksissa, menee kulta jakoon. Se on niin yksinkertaista.


Uusinta riman korkeutta laskemalla ja nostamalla ei ole tätä päivää. On turha vedota jääkiekkoon tai jalkapalloon, jossa voittajaa haetaan jopa rankkareilla. Seiväskisaa oli viimeisten pudotusten jälkeen käyty liki kolme tuntia, kun kisan päättyessä pöytäkirjaus oli kahdella hyppääjällä sama, oli selkeää, että kulta jaettiin.


Ainoa asia, jota säännöissä pitää siis muuttaa on se, että hyppääjät eivät enää tee päätöstä kullan jakamisesta, vaan se on kirjattu selkeästi sääntöihin. Toivottavasti jo ensi kesän EM-kisoihin mennessä.


Seuraa mitä MM-kisojen taustoissa tapahtuu ja erikoishaastattelujamme Facebookissa Kisakatsomo 2 ja Instagramissa @jariporttisporttila tileiltä. Siellä myös videoita Wilma Murron mitalijuhlista ja Silja Kososen haastattelu finaalin jälkeen.




Jari Porttila

Budapest

155 views0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page