Isometsä ei nähnyt laajaa doping-ohjelmaa

Maanantaina julkistettu Jari Isometsän muistelmateos Isomettän Poika ( WSOY, Soili Pohjalainen ) avaa mestarihiihtäjän nousua maailman huipulle ja sitä hetkeä, kun Isometsä tuli rytinällä sieltä alas.

Isometsän komean hiihtoura osuu samoihin aikoihin, kuin hiihtourheilun väitetty laajamittainen ja systemaattinen dopingin käyttö tapahtui. Suomessahan käytiin vuosia väittelyä, oikeussaleja myöten, siitä, oliko Suomessa ja maailmalla käytössä oma doping-ohjelma.

Lahden MM-kisojen aikaan päävalmentajana toiminut Kari-Pekka Kyrö on myöntänyt systemaattisen doping-ohjelman, joka oli hänen todistelunsa mukaan käytössä Suomen maajoukkueessa jo ennen hänen päävalmentajakauttaan.

Isometsä on asiasta eri mieltä.

”Se, että plasmalaajentajien tai epo-hormonin käyttö olisi ollut systemaattista ja avointa laajan piirin toimintaa, on Jarin mukaan puppua”, kirjoittaa Soili Pohjalainen kirjassa.

Tein itse Isometsän kanssa keväällä 2001 kirjan Karpaasin Käry ( Otava ), jossa kävimme Lahden tapahtumat läpi ja kokosin kirjaan ne faktat jotka silloin olivat saatavilla.

Isometsä vakuutti myös 20-vuotta sitten, etteivät suomalaiset käyttäneet johdetusti kiellettyjä aineita. Todistaakseen väitteensä pitävyyden Isometsä nostaa esiin kahden suomalaisnaisen käryt Lahdessa. Ne tulivat Isometsällekin kirjan mukaan täytenä yllätyksenä.

Isometsän mukaan hänelle oli annettu kauden aikana Haes-Steril nimistä plasmalaajentajaa. Hän uskoi, että myös Lahdessa hänelle oli annettu samaa ainetta. Juuri ennen Lahdessa pidettyä tiedotustilaisuutta päävalmentaja Kyrö oli tullut kuiskaamaan Jarille, että hän oli sitten saanut Hemohess-nimistä ainetta.

Miksi plasmalaajentajia sitten ylipäätänsä käytettiin ja käytetään yhä?

Normaalisti niitä käytetään esimerkiksi kävelykisojen ja maratonien jälkeen. Urheilija saa ravinneliuosta suoraan suoneen, näin hän toipuu nopeammin rankasta urheilusuorituksesta. Hiihdossa plasmalaajentajien käyttöä on perusteltu sillä, että näin samoissa kisoissa esimerkiksi viisi eri matkaa hiihtävä urheilija pystyy hyviin suorituksiin koko ajan.

Nykyään plasmalaajentajia saa käyttää vain, jos terveydellinen tilanne sitä vaatii. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että plasmalaajentajia voidaan antaa urheilijalle lääketieteellisin perustein vain suorituksen jälkeen, ei siis ennen suoritusta.

Lahdessa Jari Isometsän yhdistelmähiihdon hopeamitali luovutettiin Espanjan Johann Muhleggille. Isometsän kerrotaankin kirjassa tokaisseen eräälle toimittajalle, että meniköhän mitali nyt puhtaammalle urheilijalle.

Muhlegg kärysi vuotta myöhemmin Salt Lake Cityn talviolympialaisissa, voitettuaan kolme olympiakultaa. Muhlegg antoi positiivisen näytteen viimeisen voittonsa, 50 kilometrin kisan jälkeen. Hänen näytteestään löydettiin merkkejä Epon käytöstä.

Lahden jälkeiset vuodet olivat kirjan mukaan Isometsällekin vaikeita, mutta positiivisen elämänkatsomuksensa ansiosta hän selvisi niistä paremmin kuin esimerkiksi Mika Myllylä.

Nykyään Isometsä ja suomalaishiihtäjien toiminta Lahdessa on osattu kohdentaa suurempaan kuvaan, kuvaan jossa suomalaiset pyrkivät lähinnä taistelemaan mitaleista samoista lähtökohdista kilpailijamaiden urheilijoiden kanssa.

Yhtä asiaa Isometsäkin kirjassa katuu.

”Olisi pitänyt uskoa vaimoani Johannaa ja jättää se ensimmäinen tiedotustilaisuus Lahdessa väliin.”

Miljooniin koteihin välitetty tilaisuus olikin lähinnä julkinen inkvisiitio.

Jari Porttila