Kenen syy kun Ruotsi vei voitot?

Lassi Etelätalo kiskaisi Tukholmassa voittoon tuloksella 83.42. Kuva SUL

Suomessa alkoi syyllisen etsintä, kun sekä miehet että naiset hävisivät yleisurheilun Ruotsi-ottelut.

Miehissä ero oli pienin mahdollinen, pisteet olivat tasan, joten voiton ratkaisivat lajivoitot. Niitä ruotsilla oli enemmän.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että jos yksikin suomalaismies olisi viikonlopun aikana jättänyt edellään olleen ruotsalaisen taakseen, olisi Suomi juhlinut maaotteluvoittoa.

Se oli siis pienestä kiinni ja koski käytännössä kymmeniä suomalaisurheilijoita. Yhden syyllisen etsiminen olisi siis täysin väärin, eikä se vastaisi kysymykseen, miksi näin kävi.

Suomi on pystynyt viimeisestä 12:sta miesten maaottelusta pystynyt voittamaan vain yhden, vuoden 2018 maaottelun Tampereella. Silloin voittomarginaali oli neljä pistettä.

Kymmenen vuotta sitten Ruotsille hävittiin peräti 62 pistettä, viime vuonnakin eroa oli 23 pistettä. Tulokset eivät valehtele, ne kertovat tason laajuudesta. Nyt ne kertovat sen, että Suomen yleisurheilussa on otettu taas harppauksia eteenpäin, tasomme on laajentunut ja huippuja tullut lisää.

Suurimman kiitoksen tästä ansaitsevat tietenkin urheilijat, mutta tunnustusta on annettava myös liiton valmennuksen suuntaan. Jarkko Finnin johdolla on tehty oikeita linjauksia, Finni ei juuri pidä itsestään ja teostaan meteliä, mutta moni huippu-urheilijamme on kiittänyt häntä ja hänen aisapariaan Jani Tanskasta.

Tanskasen toiminta sai Budapestissa kiitosta kaikilta, voimistelun maailmanmestarista on kuoriutunut todella kovan tason GM jolle urheilijan tarpeet merkitsevät to-do listaa, joka on tehtävä heti.

Naisissa Ruotsalaiset olivat nyt kolme pistettä Suomea parempia. Viimeisen 23 vuoden aikana Suomen naiset ovat pystyneet ottamaan voiton vain kaksi kertaa. Viime vuonna naiset hävisivät Ruotsille 20 pistettä, joten numeroidenkin valossa tasomme on noussut selvästi.

Naisissakaan on turha lähteä hakemaan yksittäisiä epäonnistujia, vaan niin kuin miehissä, niin myös naisissa voiton takasivat venyneet ruotsalaiset, eivät pettäneet suomalaiset. Toki valmennus voi ja sen pitääkin tehdä analyysejaan. Niiden pohjalta voidaan sitten tehdä panostuksia ensi kauteen.

Suomen Urheiluliitolle niukat tappiot saattoivat olla vain hyvä asia, sillä nyt ensi vuoden Ruotsi-ottelua on varmasti helppo markkinoida tapahtumana, jossa ruotsalaisille näytetään.

Markkinoinnista vastaava Track and Fieldin toimitusjohtaja Jari Töykkä hieroo jo varmasti käsiään, sillä nyt stadion on todellakin mahdollista myydä ensi kesänä täyteen.

Julkisuudessa on myös spekuloitu maaottelun ajankohdalla. Ensi kesänä sillä ei ole juuri muuta paikkaa kuin Pariisin olympialaisten jälkeen, sillä EM-kisat ajoittuvat kesäkuun alkuun. Pariisin Olympialaiset käydään puolestaan 26.7-11.8, joten Ruotsi-ottelun paikka on elokuun loppupuolella.

Sekin sopii hyvin, sillä suomalaiset täyttävät lehterit, jotta näkisivät olympiamitalistimme Wilma Murron ja Oliver Helanderin ja jonkun mustan hevosen; Ruotsalaiset taas haluavat nähdä stadionilla tulevat olympiavoittajansa Armand Duplantisin ja Daniel Ståhlin.

Jari Porttila