top of page
  • Writer's pictureJari Porttila

Markkanen vuoden paras, mutta missä on Myllylä ?


Mika Myllylä kahmi Ramsaum MM-kisoista kolme kultaa ja yhden hopean.


Lauri Markkanen valittiin odotetusti vuoden 2023 parhaaksi urheilijaksi. NBA:n tähdistöotteluunkin valittu suomalainen on kuitenkin vasta viiden joukkuelajin urheilija, joka valittiin vuoden parhaaksi urheilijaksi. Neljä edellistä ovat olleet jalkapalloilijoita.


Mikään läpihuutojuttu Markkasen valinta ei ollut, sillä toiseksi tullut seiväshyppääjä Wilma Murto hävisi hänelle vain 119 pisteellä. Markkanen keräsi 129 ykkössijaa, Murto 48. Tämän perusteella Markkasen ero Murtoon olisi pitänyt olla huomattavasti suurempi.


Onkin ilmeistä, että osa urheilutoimittajista oli jättänyt Markkasen ”jämäsijoille” ja näin äänestystuloksesta tuli näin tasainen. Jos kaikki ykkössijat lasketaan yhteen, niin voidaan päätellä, että äänestykseen osallistui 235 urheilutoimittajaa ympäri Suomen. Yli puolet heistä asetti Markkasen ykköseksi.


Markkanen sai yhteensä 1998 pistettä, ykkössijoista niitä tuli 1290. Jäljelle jää siis 708 pistettä ja 106 toimittajaa, joiden mielestä Lauri ei ollut vuoden paras. Jos nuo toimittajat olisivat asettaneet Markkasen kakkoseksi, oli hän saanut 954 lisäpistettä ja yhteensä siis 2244 pistettä. Jos kaikki olisivat laittaneet Markkasen vasta kolmanneksi, olisi pisteitä tullut yhteensä 2138.


Tästä voimme päätellä, että Markkanen ei ollut edes kolmen parhaan joukossa kaikkien listoilla. Hämmentävää, vai jopa taktiikkaa ?


Erikoista oli myös se, että jopa kahden urheilutoimittajain liiton A-jäsenen listassa vuoden paras urheilija oli Roope Korhonen. Vaikka olen itsekin pesäpallon suurkuluttaja, niin aikamoinen veto oli pistää hyvän pesäpalloilijan nimi vuoden ykköseksi, ohi NBA:ssa loistavan Markkasen.


Urheilugaalassa julkistettiin myös neljä uutta Hall of Fame-urheilijaa. Kaikki kunnia Mika Kohoselle ja Riitta Salinille sekä Juha Kankkuselle ja Sami Hyypiälle.


Mutta eikö lautakunnalle tullut vieläkään mieleen sellaiset Suomi-urheilun jättiläiset kuin Lydia Wideman, Eero Mäntyranta ja Mika Myllylä.


Wideman voitti naisten ensimmäisen jaossa olleen olympialaisten hiihdon kultamitalin Oslossa 1952.


Mäntyranta voitti uransa aikana seitsemän olympiamitalia, joista kolme kultaista ja päälle vielä viisi MM-mitalia. Yhteensä siis 12 arvokisamitalia.


Myllylä voitti huikean uransa aikana kuusi olympiamitalia, joista yksi oli kultainen ja sen päälle yhdeksän MM-mitalia, joista neljä oli kultaista. Yhteensä siis 15 arvokisamitalia.


On melkoista kaksinaismoralismia, jos Mäntyrantaa ja Myllylää ei nosteta Hall of fameen heidän uran loppuvaiheen doping-käryjen vuoksi. Suomalaiset ovat jo nuo unohtaneet, koska päättäjät pystyvät siihen.


Eikä Hall of famesta löydy myöskään F-1:ten ensimmäistä suomalaista maailmanmestaria, Keke Rosbergia.


Hall of Fame on jo nyt niin arvostettu, että sieltä pitäisi kyllä löytyä kaikkien suurten suomalaisten urheilusankarien nimet.


Jari Porttila

581 views0 comments

Recent Posts

See All

Comments


bottom of page