Matias Rinta-ahon maila antaa pallolle hurjan vauhdin

Matias Rinta-aho tunnetaan yhtenä superpesiksen vaarallisista lyöjistä. Kun pallo osuu keskelle mailaa, saa ulkokenttä olla tarkkana. Parhaimmillaan Vimpelin tykin pallon nopeudeksi on mitattu 178 km/h.

-Tuo luku on mailatestin luku, se on lyöty Karhun mailatutkaan, Rinta-aho selvittää.

Huhujen mukaan Vimpelin Vesa Liikala olisi huippuvuosinaan rikkonut jopa 200 kilometrin rajan, Vesan tuntevat eivät pidä lukua liioiteltuna. Ainoa ero Vesan aikaan on se, että nyt mailat ovat kehittyneempiä.

Superpesiksessä pelataan Karhun mailoilla. Ne painavat 600-620 grammaa. Viime kaudella mailoista tuli ongelma, kun niitä rikkoontui useita ottelua kohden.

-Tilannetta yritettiin parantaa sillä, että palloja kevennettiin, mutta sitten niistä tuli liian pehmeitä. Saa nähdä millaisiin ratkaisuihin tänä kesänä on päädytty.

Pesäpallomaila maksaa noin 250 euroa, pelaajalla menee niitä kaudessa 5-10 kappaletta.

-Maila on kuitenkin yksilöllinen. Joskus, kun oma maila on hajonnut ja on pitänyt ottaa kaverin maila, niin ei siitä lyömisestä ole tullut mitään, Rinta-aho naureskelee.

-Jokaisella on myös oma tapansa erkata maila, minullakin on erilainen grippi ( kädensija ) kuin muilla.

Rinta-aholle maila on entistä tärkeämpi tulevalla kaudella, sillä käsivaivojen vuoksi hän ainakin aloittaa kauden lyöjäjokerina.

-Ruuskan Pertun saappaat, isot sellaiset, olisi täytettävä, Matias naurahtaa.

-Jokerina oleminen toki sopii minulle, on mukava kun pääsee keskittymään lyömiseen.

Rinta-aho on ollut Vimpelin takuuvarma kotiuttaja, vaikka edellä ovat päässeet lyömään superjokerit Ruuska ja Janne Mäkelä. Viiden viimeisen vuoden aikana Rinta-aho on lyönyt vähintään juoksun otteelua kohden, parhaimmillaan kaksi. Se on 30 pelin sarjassa kova luku.

-Vaikka nyt aloitan jokerina, niin kun käsi on kunnossa haluaisin pelata myös ulkona. Kopparin paikalla olisi mukava olla.

Tähän saakka Rinta-aho on pelannut siepparina, ollut siis vastaanottamassa niitä yli 170 kilometrin vauhdilla kohti tulevia palloja.

Rinta-aho ja koko Vimpelin pelaajisto käyvät vielä neuvotteluja seurajohdon kanssa siitä, kuinka he voisivat aloittaa pelaamisen. Vimpelin talousrakenne poikkeaa muista suurseuroista siinä, että kun Sotkamon tuloista 80 prosenttia tulee yhteistyökumppaneilta, niin Vimpelissä valtaosa tuloista tulee yleisöltä.

-Pitäisihän siitä pelaamisesta joku korvauskin saada. Itse joudun jäämään töistä pois heinäkuun alussa, joten ne tulot jäävät tulematta. Rahaa laskuihin pitää siis jostain tulla.

Rinta-aho työskentelee Vimpelissä teollisuusmaalaamolla. Hän on käytännössä jalkojen päällä koko kahdeksan tuntisen työpäivän, sen jälkeen pitäisi vielä lähteä harjoituksiin.

-Ei tässä ihan ammattilaisia olla. Töitä tehdään ja sitten harrastetaan pesäpalloa siihen päälle, hän naurahtaa.

Ihanteellinen tilannehan olisi se, että kovien harjoitusten jälkeen lihakset saisivat palautua siitä ja näin harjoituksista olisi hyötyä. Nyt palautumisprosessi ei pääse edes kunnolla vauhtiin, vaan lihaksisto kuormittuu entisestään töissä. Rinta-ahon kanssa saman ongelman kanssa painivat lähes kaikki muutkin pelaajat.

Rinta-aho kuuluu 27-vuotiaana Vimpelin kokeneimpiin pelaajiin. Hänellä on palkintokaapissa jo yhdeksän SM-mitalia, joista kolme kultaista. Tulevaan kauteen Vimpeli lähtee, jos siis lähtee, hakemaan taas sitä mitalia, jota ilman viime kaudella jäätiin.

-Meillä on nuori ja nälkäinen ryhmä. Paljon uusia kavereita jotka haluavat näyttää parastaan jokaisessa ottelussa.

Nuoria pelaajia joukkue tarvitseekin, sillä ei ole vielä siellä Vimpelin pyöreässä kirkossa kuulutettu, että Veto saa kentälle kaikki kokeneet pelaajansa.

Jari Porttila