Rytköselle uusi rooli ulkopeliin

Pesäpallokenttien supermies, Sotkamon Joni Rytkönen löi itsensä suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään viime kesänä. Vai pitäisikö sanoa, että vempautti, sillä mailataituri tuli tutuksi mitä ihmeellisimmistä lyönneistään, jotka yllättivät kaikki, myös vastustajan.

-Ne lähtevät selkäytimestä ne lyönnit, Rytkönen naurahtaa.

Rytkönen siirtyi viime kesäksi Sotkamoon ja odotukset olivat sen mukaiset. Kun huippujoukkueeseen tullaan muualta, odotetaan vahvistukselta loisto-otteita pelistä peliin. Rytkönen vastasi huutoon.

-Talvi meni hyvin, mutta pakko myöntää, että ensimmäisessä pelissä jännitin aika kovaa. Kun siinä tuli onnistumisia, niin sen jälkeen kaikki olikin helpompaa.

Rytkönen tunnetaan pelaajana, joka pelaa tunteella ja moni epäili kuinka hyvin hän sopeutuisi Sotkamon pronsenttipeliin.

-Sanoin heti Komulaiselle, että minulle on turha tulla sanomaan, että nyt lyöt sen ja sen lyönnin. Jani vain naureskeli, mutta ei tullut kauden aikana kertaakaan ohjeistamaan, korkeintaan antoi muutaman vinkin.

Rytkönen kiitti vapauksista, kauden lopussa hänet kruunattiin etenijäkuninkaaksi ja kärkilyöntitilastossa hän oli kolmas. Lisäksi kaulaan ripustettiin SM-hopea.

-Kausi oli hyvä, mutta haluan olla parempi. Sen vuoksi talvi on harjoiteltu kovempaa ja paremmin kuin koskaan aikaisemmin, Rytkönen paljastaa.

Jotain harjoitusten laadusta kertoo se, että ennestäänkin maan nopeimman etenijän vauhti on vain kiihtynyt.

-Juoksin talvella 30 metriä omasta lähdöstä 3,72 kun aikaisempi ennätys oli 3,75. Sanoinkin Komulaisen Janille, että nyt pitää saada kennot kentälle, että pääsen kellottamaan ennätyksen alle 3,70:nen.

Rytkösen nopeuteen pystyy superissa vastaamaan vain Vimpelin Mikko Kanala.

-Mikko on myös äärettömän nopea, Rytkönen myöntää.

Nopeutta ja etenkin nopeita refleksejä Rytkönen tarvitsee myös ulkopelissä, sillä hän ottaa Markus Tuikan paikan etukentällä.

-Se on kova haaste, mutta mieluinen sellainen. Pelaan kumpaakin rajaa edessä, siinä pitää olla koko ajan pää mukana, ote ei saa herpaantua hetkeksikään.

Etukentällä pelaaminen tarkoittaa sitä, että Rytkönen pelaa parhaimmillaan vain muutamien metrien päässä lyöjästä. Pallo lähtee kovimpien pelaajien mailasta liki 200 km tunnissa, joten reaktioiden pitää tulla selkärangasta.

-Olen harjoitellut hallissa niin, että pyysin Korhosen Roopea lyömään kohti. Kieltämättä pallo tulee aika vauhdilla.

Katsomossa onkin usein mietitty, miksi etukentän pelaajilla ei ole minkäänlaisia suojuksia. Vaikka lyöjät ovat taitavia, niin vahinkoja voi aina sattua ja kovan pesäpallon osuma saattaa pahimmillaan päättää uran.

-Samaa olen miettinyt itsekin. Ainakin harjoituksissa, kun kohti tulee peräjälkeen 30 lyöntiä, voisi pitää jonkinlaisia säärisuojia, Rytkönen pohtii.

-Meilläkin kävi viime vuonna niin, että yksi kaveri sai pallon harjoituksissa reiteen ja joutui huilaamaan kolme sarjapeliä.

Peleissä Rytkönenkään ei ole valmis käyttämään suojuksia.

Rytköselläkin on alla loukkaantuminen, hän mursi talvella räpyläkäden sormen ja joutui parantelemaan sitä kuukauden päivät.

Rytkönen on kulkenut pitkän matkan Lohjan Louhesta ja Vihdin Pallosta Sotkamon Jymyyn. Koronavirus on sotkenut kaikkien valmistautumista kauteen, mutta hän ei anna sen häiritä.

-Olemme tehneet viisi-kuusi kuukautta töitä, ei sitä kannata heittää nyt hukkaan. Vaikka joukkueharjoituksia ei voi tehdä, niin jokainen voi panostaa fysiikkaan. Pienryhmissä, siis parin muun kaverin kanssa voi myös käydä lyömässä.

-Tietenkin se haittaa, kun ei voi harjoitella joukkueena ulkopelin kuvioita, mutta se on kaikilla sama asia.

Kun kausi jossain vaiheessa alkaa, on Rytkösellä ja Sotkamolla vain yksi tavoite.

-Mestaruus, meillä on niin kova porukka, ettei tavoite voi olla mikään muu.

Siinä kun useilla Sotkamon pelaajilla on palkintokaapissaan mitaleja vaikka muille jakaa, puuttuu Rytköseltä kultainen mitali.

Jari Porttila

Kuvat: Olli Korhonen