• Jari Porttila

Suomalaisnaiset mitalisateessa EM-kisoissa


Lotta Kemppinen ei ujostellut uransa ensimmäisissä aikuisten arvokilpailuissa. Hän kiihdytti 60 metrin finaalissa toiseksi ajalla 7,22.


Kemppinen on historian ensimmäinen suomalaisurheilija, joka on yltänyt hopeamitaliin arvokilpailuiden sileällä pikamatkalla, sekä 60 metriä että 100 metriä mukaan lukien, joko miesten että naisten sarjassa.


-Ajattelin ennen finaalia, että tämä on kolmas juoksu kaikille. Kaikki ovat väsyneitä, nyt vaan niin paljon kuin pystyy, Kemppinen sanoi.


– Juoksusta ei paljon jäänyt muistikuvia. Sain hyvän lähdön ja tuntui kuin olisin tullut Ajlan imussa.

Sanoillaan Kemppinen viittasi kilpailun voittaneeseen Sveitsin Ajla Del Ponteen, joka juoksi huippuajan 7,03.


Del Ponten voittoaika on maailman tämän vuoden kärkitulos. Euroopan kaikkien aikojen tilastossa se on viidenneksi paras edellään vain neljä entistä maailmanmestaria Nelli Cooman, Irina Privalova, Ekateríni Thánou ja Dafne Schippers.


– Aika tiukaksi tuo mitalikamppailu meni. Etukäteen ajattelin, että jos kaikki menisi todella hyvin, voisi päästä pronssille, Kemppinen sanoo.


Kolmanneksi sijoittunut Hollannin Jamile Samuel sai Kemppisen kanssa täsmälleen saman ajan 7,22, mutta hävisi suomalaiselle sekunnin tuhannesosien vertailussa.


Finaaliin Kemppinen eteni voittamalla alkueränsä ja välieränsä ajoin 7,25 ja 7,24.


– On tämä aika hyvä aikuisten arvokisadebyytiksi. Oli hyvä, että kävin talvella Puolassa Lódźin kilpailussa ennen tänne tuloa. Nyt kaikki tuntui paljon tutummalla, Kemppinen sanoi.


Kemppinen, 22, on ollut läpi talven uransa parhaassa kunnossa. Hän pudotti 60 metrin Suomen ennätyksen helmikuun alussa Helsingissä aikaan 7,19 ja kohensi sen Jyväskylän SM-kilpailuissa aikaan 7,16.


Helsinkiläisjuoksijan ura on rakentunut Mervi Brandenburgin valmennuksessa. Kotimaisen pikajuoksun kärkinimeksi Kemppinen pinkoi toissa kesänä, kun 100 metrin ennätys putosi 11,50:een ja 22-vuotiaiden EM-kilpailuissa tuli kuudes sija.


Viime kesänä Kemppinen juoksi toisen perättäisen 100 metrin Suomen mestaruuden ja pudotti ennätyksensä 11,45:een. Kehitys sai jatkoa kuluvalla hallikaudella. Juoksulihaksiin haettiin lisää voimaa ja juoksutekniikassa otettiin kehitysaskel.


Suomen ennätys toi pronssia


Ella Junnila paransi korkeuden finaalissa SE:tä lukuihin 196 ja se toi hänelle pronssia. Junnilan hallikausi on ollut yhtä juhlaa, ennätys on parantunut tasaisesti. Junnila on parantanut Suomen ennätystä ensin lukuihin 192, sitten 194 ja nyt se kirjataan luvuin 196.


Junnilan pronssitulos ylittää myös Tokion olympiarajan, joten hänkin voi keskittyä jatkossa hiomaan rauhassa olympiakuntoaan.


Mitali jäi sadasosan päähän


Nooralotta Neziri jäi 60 metrin aidoissa vain sadasosa mitalista. Neziri oli neljäs ajalla 7,93.

– Ajattelin, että olin kolmas ja nyt se mitali kaulaan,Ei voi olla totta!


– Oli erittäin hyvä lähtö. Parempaan en olisi pystynyt, Neziri sanoi.


Kristiina Mäkelä ja Senni Salminen hyppäsivät loistavasti 3-loikan finaalissa. Mäkelä oli hallikauden parhaallaan 14.23 kuudes ja Salminen tuloksella 14.14 seitsemäs.


– Pettynyt olen. Tätä samaa, ei pystynyt venymään, Mäkelä puuskahti.


– Mutta kun ajattelee, niin pitää ymmärtää, että olin 6 kuukautta sitten leikkauspöydällä ja olen siitä superpalautuksella päässyt parhaaseen kuntoon.


Salminen osallistui ensimmäisiin yleisen sarjan arvokilpailuihinsa ja kovemmalla tasolla kuin koskaan. Salminen ponnisti Toruńissa uransa ensimmäiset 14 metrin ylitykset hallissa. Karsintatulos oli 14,22. Finaalissa 14 metriä ylittyi kolmesti tuloksin 14,06, 14,14 ja 14,12.


– Aina sitä haluaisi hypätä finaalissa pidemmälle kuin karsinnassa. Nyt tuki sellaisia perushyppyjä. Itse tiedän, että paljon parempaan on mahdollisuuksia, Salminen sanoi.


– Ihan hyvä arvokilpailuavaus. Mutta karsinnan 14,22 tuli liian helposti ja ajattelin että se paranee vieläkin.


Suomi on edellisen kerran kahminut EM-halleista kolme mitalia vuonna 1978 Milanosta. Siitä ehti kulua vaivaiset 43 vuotta. Nyt peräti yhdeksän suomalaisurheilijaa sijoittui lajissaan yhdeksän parhaan joukkoon.


EM-kisojen taso oli äärettömän kova, sillä sieltä sai kansainväliseen ranking-järjestelmään hyvin pisteitä. Urheilijat valitaan Tokion olympialaisiin ensin tulosrajojen mukaan ja jos tarpeeksi moni urheilija ei ylitä rajoja, jaetaan loput paikat ranking-pisteiden mukaan.


40 views0 comments