Tuomioita, joissa huumeet ovat keskiössä

Huumeet ovat nousseet keskeisesti keskusteluun tämän viikon urheilu-uutisoinnissa.

Ensin olympiakomitea jätti rannalle Katiska-vyyhdissä tuomion, joskaan ei vielä lainvoimaisen, saaneen purjehtija Janne Järvisen. Häntä ei valittu Tokioon.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Kouvojen koripalloilija Jacoby Armstrongin 16 kuukauden kilpailukielto, syynä amfetamiinin löytyminen hänen doping-näytteestä.

Vaikka olympiakomitea perusteli Järvisen jättämistä ulos olympialaisista urheilullisilla ratkaisuilla, kaikki tietävät, että syynä oli Katiska-vyyhdistä saatu 2,5 vuoden tuomio. Järvinen on valittanut siitä, joten tuomio ei ole vielä lainvoimainen, eikä olympiakomitea tietenkään voinut vedota siihen päätöksiä tehdessään.

Oma lukunsa Järvinen casessa on se, että purjehtija oli antanut jo vuosi sitten selvityksensä tutkinnassa olleesta asiasta olympiakomitealle. Hänelle oli kuitenkin näytetty vihreää valoa, siis ainakin Järvisen mukaan ja niin hän jatkoi olympialipun jahtaamista.

Järvinen omistaa Nacra 17-veneen jolla hän ja Sinem Kurtbay purjehtivat olympiapaikan. Samainen vene on jo matkalla Tokion olympiavesille, nyt jännitetään millä hinnalla Järvinen ”liisaa” sen olympiakomitealle. Vene on noin 30 000 euron arvoinen.

Järvinen tuomittiin huhtikuussa Katiska-huumejutussa avunanosta törkeässä huumausainerikoksessa ja törkeässä rahanpesurikoksessa 2,5 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Järvinen ei ole tuomion mukaan itse syyllistynyt huumeiden myyntiin tai käyttöön, vaan oli vuokrannut yhtiön varastotilan henkilöille, jotka olivat käyttäneet sitä huumeiksi luettavien lääkkeiden jakeluun. Järvinen on kiistänyt oikeudessa tienneensä tilan käyttötarkoituksesta.

Armstrongin käryäminen amfetamiinista on sen sijaan painunut ”tutkan alle”. Mies katosi parketeilta marraskuussa, mutta silloin jenkkivahvistuksen katoaminen selitettiin koronalla. Nyt on saatu oikea vastaus, Kouvojen vahvistus kärysi marraskuun alussa doping-testissä.

Suomen antidoping-viranomaisen, SUEK:in ilmoitus herättää sen sijaan paljon enemmän kysymyksiä, kuin antaa vastauksia: ” Hänen antamansa näyte sisälsi urheilussa kiellettyä ainetta amfetamiinia. SUEKin näkemyksen mukaan Armstrong ei syyllistynyt tahalliseen dopingrikkomukseen. Urheilija on uskottavasti selvittänyt, mistä kielletty aine on hänen elimistöönsä tullut. Hän ei ole hyötynyt kielletyn lääkeaineen käytöstä, jonka puolesta puhuu se, että hän sai erivapauden siihen myöhemmin. Armstrong on myös ilmoittanut dopingtestitilanteessa käyttämänsä lääkityksen."

SUEK ei kerro päätöksessään mistä amfetamiini on joutunut Armstrongin kehoon. Se tosin mainitsee koripalloilijan saaneen myöhemmin erivapauden tuon lääkkeen käyttöön. Jos näin on, niin eikö 16 kuukauden kilpailukielto ole kohtuuton?

SUEKin mukaan Armstrong ei ole hyötynyt piristeen käytöstä. Päätelmä on vähintäänkin mielenkiintoinen. Miksi amfetamiini sitten on kiellettyjen aineiden listalla, jos sen käytöstä ei ole mitään hyötyä? Eikö sitä sisältävät lääkkeet pitäisi olla silloin ehdottomasti sallittuja?

Suomessa amfetamiinia ei käytetä lääkkeissä, mutta muualla sitä on mm. ADHD:n lääkkeissä ja joissakin masennuslääkkeissä.

Koripalloliiton mukaan Armstrong ei ollut ymmärtänyt hakea lääkitykselleen erivapautta ajoissa, hän anoi ja sai sen myöhemmin, annettuaan sitä ennen positiivisen näytteen. Näin tuo ”unohdus” maksoi hänelle 16 kuukauden kilpailukiellon.

Koripalloliitto korosti omilla sivuillaan julkaisemassaan jutussa urheilijan vastuuta. Kukaan muu ei voi urheilijan puolesta anoa esimerkiksi erivapauksia lääkkeiden käyttöön.

Jari Porttila