Björgen kärysi Lahdessa, selitys on asiantuntijan mukaan uskottava

Marit Björgen voitti Lahden MM-kisoissa neljä kultaa. Kuvassa hän juhlii Norjan viestikultaa. Kuva: Jari Porttila

Kansainvälinen hiihtoliitto FIS salasi vuonna 2017 Marit Björgenin positiivisen doping-näytteen. Asia tuli ilmi vasta maanantaina, kun Björgenin urasta ilmestyi muistelmateos.

Björgen antoi Lahden MM-kisoissa 2017 voittoisan 30 kilometrin kisan jälkeen doping-näytteen, josta löytyi merkkejä kiellettyjen aineiden listalla olevasta 19-nonandrosteronista.

Lääketieteellisissä julkaisuissa ainetta kuvataan seuraavasti:

Nandroloni tunnetaan ehkä parhaiten suorituskykyä parantavana aineena, jolla ei ole haitallisia terveysvaikutuksia, lihasvoiman ja -massan lisäämiseksi ja palautumisen nopeuttamiseksi.

Kyseiset 19-nandroloni steroidit ovat olleet kiellettyjen aineiden listalla jo 30-vuotta.

Erikoista Björgenin käryssä on se, että hän ei ollut luetellut doping-näytteen antohetkellä mitään ainetta, joka sisälsi kyseistä ainetta.

Kun joukkueen lääkäri ilmoitti positiivisesta näytteestä Björgenille, kertoi Björgen kirjan mukaan tässä vaiheessa käyttäneensä kuukautiskierron siirtävää Primolut-N-nimistä lääkettä.

Lääkäri ja Björgen perustelivat positiivista näytettä jälkikäteen kertomuksella, että Björgen oli käyttänyt tätä ainetta ja se aiheutti käryn.

Doping-asioiden kanssa työskentelevä suomalaislääkäri pitää selitystä uskottavana. Hänen mukaansa jo 2017 testit olivat niin herkkiä, että ne erottivat pienetkin määrät 19-nonandrosteroinia. Kun julkisuudessa ei ole kerrottu näytteen arvoja, on vaikea arvioida lopullista totuutta.

Asiantuntijan mukaan vasta se tieto, kuinka suuresta raja-arvon ylityksestä oli kyse, selventäisi asiaa. Kirjassa näitä arvoja ei kerrota.

Tässäkin tapauksessa, kuten Therese Johaugin kohdalla, että ensin tuli käry ja sitten selitys aineesta, jota oli käytetty ja joka aiheutti käryn. Johaugin kohdalla se oli ”huulirasva”, Björgenin kohdalla kuukautispillerit.

Björgenin antama selitys voi siis pitää myös paikkaansa ja niin myös FIS tulkitsi sen, eikä näin ollen myöskään asettanut Björgeniä kilpailukieltoon. Erikoista on se, että satoja doping-näytteitä antanut Björgen ei Lahdessa muistanut ilmoittaa testihetkellä käyttämiään lääkkeitä.

Björgenin tapauksessa ”unohtamista” on vaikeampi selittää kuin testiin joutuneiden ensikertalaisten kohdalla. Mutta mahdollista se toki on.

Jos Björgen olisi kirjauttanut ylös testivaiheessa käyttämänsä lääkkeet, koko episodilta olisi vältytty. Maximusportin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan wadan ohjeissa on selkeä määritys sille, kuinka asia olisi todennettavissa.

Kyseinen lääke sisältää myös toista metadoliittia, ainetta, joka voidaan osoittaa samassa testissä. Kun Björgenin näytteestä löytyi kumpaakin kuukautispillereissä esiintyvää ainesosaa, oli selitys uskottava.

Erikoista on myös se, että kun näyte otettiin maaliskuun alussa, niin Björgen sai kilpailla kaikessa rauhassa ja hänelle ilmoitettiin asiasta vasta huhtikuun lopussa.

Miksi FIS siis salasi käryn? Olisiko se tehnyt saman, jos kyseessä olisi ollut suomalaishiihtäjä tai venäläinen tähti? Björgen oli kuitenkin vielä tuossa vaiheessa maailman kirkkain naistähti ja Lahden kisojen sankari. Johaug ei voinut osallistua Lahden MM-kisoihin, sillä hän kärsi yhä kilpailukieltoaan ”huulirasvasta”.

Maximusportin haastattelemien lääketieteen asiantuntijoiden mukaan protokolla menee niin, että kun FIS sai tiedon ”positiivisesta” näytteestä, informoi se siitä Norjan hiihtoliittoa, jolla oli mahdollisuus antaa selitys ”kärylle”. Kun selitys meni läpi, ei ollut olemassa doping-käryä, josta olisi pitänyt informoida enää ketään.

Björgeniä ei myöskään asetettu väliaikaiseen kilpailukieltoon, koska FIS tulkitsi heti tiedon saatuaan, että kyseessä oli niin pieni määrä kiellettyä ainetta, että löydökseen saattoi olla perusteltavissa oleva syy.

Jari Porttila