Mäki haki metsästä käpyjä ja voitti-näistä asetelmista Rukalle

Kerttu Niskanen lähtee Rukalle yhtenä suosikeista. kuva Touho Häkkinen Taivalkoski.

Hiihtoväen katseet ovat kohdistuneet Rukan tulevan viikonlopun maailmancupin avaukseen. Alla on kaksi Suomen cupin kisaa ja Oloksen tykkikisat. Niiden perusteella voidaan tehdä jo jonkinlaisia johtopäätöksiä suomalaisten menestysmahdollisuuksista.

Naisten puolella Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski johtavat yhä joukkoja edestä, heidän haastajia ovat Jasmi Joensuu, Johanna Matintalo ja Katri Lylynperä.

Niskanen voitti sunnuntaina naisten 10 km kisan Taivalkoskella juuri niin ylivoimaisesti, kun maan ykköshiihtäjän pitikin. Mari Eder oli kakkonen ja helpolla radalla hän jätti maajoukkuehiihtäjiä taakseen. Se oli odotettua, mutta samalla hiukan huolestuttavaa.

Ederin kohdalla se tietää tietenkin hyvää, kun ajatellaan hänen päälajiaan, ampumahiihtoa.

Anni Alakoski (B-maajoukkue) ja Jasmin Kähärä jäivät Niskasesta minuutin. Kotimainen ja samalla maailman kärki menee siis heidän osaltaan vielä kohtuullisen kaukana, mutta Rukalla kaksikko voi ottaa muutaman maailmancupin pisteen.

Viime kauteen lopettanut Riitta-Liisa Roponen oli mukana ja tuli maaliin viidentenä, liki 15 sekuntia ennen Anne Kyllöstä (A-maajoukkue). Roponen on ollut niin pitkään maailman huipulla, etteivät pohjat katoa mihinkään yhden kesän aikana. Ei siis pidä uskoa, että muut olisivat huonoja, jos Roponen on edellä.

Kauden kolme avauskisaa ovat kuitenkin näyttäneet sen, että Therese Johaugin jättämän tyhjiön ovat suomalaisista valmiit täyttämään Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski. Haastajat Jasmi Joensuu. Katri Lylynperä ja Johanna Matintalo ovat yllätysvalmiita.

Naisten vastuuvalmentaja Jussi Piiraisen tehtävänä on nyt ”kannustaa” haastajat ottamaan se seuraava askel kohti maailman kärkeä; mahdotonta se ei ole ja tilaa huipulla on.

Miesten puolella tilanne on haastavampi. Kansainvälisessä vauhdissa on varmuudella Iivo Niskanen, mutta eivät hänenkään esitykset Oloksella olleet yhtä vahvoja kuin esimerkiksi vuosi sitten.

Vuoden urheilijaksi kruunattava Niskanen osaa kuitenkin houkutella kuntonsa esiin tarvittaessa, joten Rukalla hän taistelee varmasti palkintopallisijoista.

Iivon takana onkin sitten hiljaisempaa. Joni Mäki paineli Taivalkosken ”hipporadalla”, kuten Toni Roponen latuprofiilia kutsui, metsän puolelle keräilemään käpyjä. Reissuun tuhraantui ainakin 15 sekuntia. Siitä huolimatta Mäki voitti kisan 10 sekunnilla, ilman haveria ero olisi ollut 30 sekuntia.

Mäki voi siis Rukalla taistella hyvästä pistesaaliista, mutta siinä ne kaksi miestä ovatkin, jotka voivat suomalaisista kavuta 10 joukkoon.

Ristomatti Hakolan tilanne on vaikea ja hän palannee ladulle vasta ensi vuoden puolella. Perttu Hyvärinen hakee vielä iskuaan, viime kauden yllättäjä Remi Lindholm on mitä ilmeisemmin ajanut itsensä raakaan ”ylikuntoon”.

Leireillä vakuuttanut Arsi Ruuskanen ei ole saanut itsestään lumella vielä irti parastaan, samat sanat sopivat lähes kaikkiin muihinkin maajoukkuemiehiin.

Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että Suomessa miesten panostus ei alkukauteen ole samaa tasoa kuin esimerkiksi norjalaisten kohdalla. Rukalla miesten 10 parhaan joukossa, matkalla kuin matkalla, onkin enimmäkseen norjalaisia.

Taivalkoskella saatiin myös positivisia väläytyksiä. Juuso Tossavainen ja Miska Poikkimäki näyttivät olevansa valmiita suurempiinkin yllätyksiin kauden aikana.

Joulukuu onkin suomalaisten mieshiihtäjien tärkein kuukausi. Tiedot kesäharjoittelusta kertovat, että kaikki ovat pystyneet kehittämään ominaisuuksiaan. Nyt tuolle pohjalle pitäisi pystyä löytämään se herkkyys, joka toisi menestystä maailmancupeissa.

Jari Porttila