Pesiksen hallisarjasta pannukakku, jota ei kannata haudata

Kovalla kohulla viime syksynä markkinoitu superpesiksen hallisarja on osoittautunut pannukakuksi, jos asiaa katsotaan yleisön kannalta. Pelit eivät kiinnosta kuin kourallista väkeä, viime viikonlopun huippuotteluissa Alajärvellä oli reilu 60 katsojaa!

Superpesis ei julkaise Ruudun katsojamääriä, mutta tietojen mukaan ei sielläkään ole katsojia ruuhkaksi asti ollut.

Tämä on sääli, sillä lähes kaikki joukkueet pelaavat pelejä tosissaan, lähes parhaalla miehistöllään.

Jostain syystä hallipesis ei vain kiinnosta katsojia. Vielä.

Syytkin ovat selkeät, kyseessähän on lähes täysin eri laji kuin kesällä pelattava pesäpallo.

Hallissa matala katto ja nopeasti sivuilla vastaan tulevat seinät eivät mahdollista läpilyöntejä ja vievät näin yleisön silmissä lajin hohdon.

Pitäisikö lajiliiton ja seurojen haudata koko talvisarja? Ei missään nimessä.

Tyytyväisimpiä hallisarjaan ovat olleet pelaajat. Heiltä on tullut jokaisen ottelun jälkeen kiitosta siitä, että nyt pitkää harjoittelujaksoa rikkovat tasaisin välein tulevat pelit, joissa on panosta.

Ja oikeassahan he ovat. Pesiksen harjoitustaukohan on kestänyt syyskuusta toukokuun alkuun, eli käytännössä ilman totisia pelejä on oltu jopa kahdeksan kuukautta putkeen. Sitten on pelattu neljä kuukautta ja edessä on taas ollut lepoa.

Tämä rytmi ei ole ammattilaisurheilun rytmi ja sen vuoksi pesäpalloilijat ovat vielä pääosin puoliammattilaisia.

Jos lajista tahdotaan tehdä ammattilaislaji, on pelejä oltava kahdeksan kuukautta ja lepoa neljä kuukautta vuodessa.

Tämä tarkoittaisi myös sitä, että pelaajien olisi oltava ammattilaisia ja saatava ympärivuotinen palkka seuroiltaan.

Mistä seurat sitten taikoisivat taloudellisesti vaikeina aikoina sellaiset rahat, että he voisivat maksaa pelaajille ja valmentajille käypää palkkaa?

Kahden vuoden kuluttua se on realismia, kun Veikkauksen monopoli poistuu ja kansainväliset vedonlyöntiyhtiöt rynnivät Suomen markkinoille. Pesäpallo on yksi suurimpia vedonlyöntikohteita ja yhtiöt tarvitsevat sen myötä näkyvyyttä kentillä.

Pesiksen sponsorirahoihin voidaan kevyesti laittaa muutama nolla lisää, jos Superpesis ja seurat pelaavat korttinsa oikein.

Hallisarja on juuri nyt oikea panostuksen paikka, sillä parin vuoden kuluttua tiedetään kuinka sitä pitää pelata, jotta suuri yleisö kiinnostuu siitä. Jos laji vedonlyönnin kohteena tammikuusta lokakuuhun, kiinnostaa se kaikkia vedonlyöntiyhtiöitä myös sponsorimielessä.

Silloin seurojen budjetit liikkuvat miljoonissa.

Samalla hallisarja voi saada oman sponsorinsa ja uuden nimen vedonlyöntiyhtiön mukaan.

Veikkaukselle tilanne on haastava, mutta jos se hoitaa markkinointinsa hyvin, on silläkin mahdollisuudet nousta uudelle tasolle ainakin tietyissä lajeissa.

Kortit jaetaan kuitenkin uudelleen vuoden 2026 alussa, suurimmat hyötyjät tässä uusjaossa ovat urheilijat, seurat ja lajiliitot.

Jari Porttila